I knowwww...

Juu en ole portability Suomeen paluuni jälkeen vaikka olisikin pitänyt ja asiaa olisi ollut vaikka kuinka. Nooh..oon ollut Suomessa nyt puolitoista kuukautta ja vieläkin välillä käännyn ympäri kun kuulen jonkun puhuvan suomea ja meinaan mennä ihan ihmeissäni kyselemään, että mitenkäs tänne Louisianaan on suomalaisia eksynyt. USA:n kotiin on kova ikävä ja siskojen kanssa tekstaan päivittäin. Aikaero on vaan niin suuri etten ole vielä sinne ehtinyt (/uskaltanut, kun pelkään koti-ikävä itku tulvahdusta) soittaa, mutta kyllä tässä vielä ehtii. Instagrammin kuva vyörytystä seuraavaksi:

Oon siis..

- Ihaillut omaa kotikaupunkia
- Viettänyt laatuaikaa perheen kummipojan kanssa
- Käynyt Norjassa
- Hullutellut kavereiden kanssa
- Ollut töissä
- Ikävöinyt Louisianaa
- Chillaillut ton mun dogin kanssa
- Ootellut että täytän kohta 18 että saan ajokortin ja tatuoinnin (en vaan tiiä viä mimmosen)

Lähtö sen kun lähenee.

En ole yhtään lähiaikoina panostanut tänne blogin puolelle enkä varmaan tässä enään ehdikkään kirjoittelemaan kauheasti ennen kuin lähden, mutta tosiaan mulla on nyt 17 päivää jäljellä ennen kuin lähden Louisianasta. Louisianasta lennän Dallasin kautta Wachington DC:hen ja siellä yövyn kaksi yötä End Year Campillä. Sen jälkeen sitten Bostonin ja New Yorkin jälkeen Eurooppaan ja Ruotsin kautta Suomeen. Suomessa olenkin sitten 5. kesäkuuta aamupäivällä. Tuntuu kyllä ihan uskomattomalta, että ihan kohta oon taas kotona. Ihan kuin olisin eilen vasta tullut tänne, mutta ei kun nyt alkaa olemaan lähtö korvilla. Mun hostperhe on tullut mulle täällä niin rakkaaksi, että en edes tahdo lähteä, mutta pakkohan se on. Ehkä mä voisin paeta jonnekkin pariksi kuukaudeksi ja sitten voisin tulla takaisin tänne, kun kukaan ei etsisi mua enään. Haha.

Mulla on niin pitkä ostoslista, että en tiedä miten saan kaiken mukaani täältä. Ja vielä on niin paljon ostamattakin. Pakkaamisen olen jo aloittanut, mutta matkalaukussa lojuu tällä hetkellä vaan talvivaatteita joita en enään täällä tarvitse. Muuten ei ole ihan kamalasti mitään tullut pakattua, mutta päivä koulun jälkeen näen sen aukinaisen puoli täyden matkalaukun siellä lojumassa ja odottamassa, että joku täyttäisi sen. Mukava juttuhan tässä vielä onkin se että inhoan pakkaamista, mikään ei ikinä sovi minnekään ja ei ole koskaan riittävästi tilaa ja sitten kaikki tavaratkin vielä painavat aivan liikaa. Taidan vaan pakata kaiken pahvilaatikoihin ja lähettää ne postissa Suomeen.

Nautiskelkaa te nyt sitten siitä Suomen päästä, kun minä täällä Louisianan helteessä lämmittelen ja täällähän on oikeasti todella lämmin ilmasto. Täytyy saada oikein kunnon rusketus ennen kuin tulen sinne kalkkilaivan kapteenien.




~ tanita

New Orleans

Pääsiäislomalla mentiin siskon kanssa käymään New Orleanssissa ennen Pääsiäistä ja näin ajoissa sitten vähän postailen tästä. Reissuun siis lähdettiin aikaisin aamulla ja New Orleanssiin saavuttiin puolen päivän aikaan. Kierreltiin French Quarteria ja shoppailtuakin tuli aikas kunnolla. Ehkä joskus saan jotain laitettua niistä ostoksista. Ainakin RayBanin aurinkolasit lähti mukaan. Nyt mulla on koulua enään 3 viikkoa jäljellä ja 37 päivän päästä olenkin jo takaisin Suomessa. Apuva!

HAWAII PART 1

Viime viikon tosiaan löhöilin Hawaiin Auringon alla ja reissunhan tehtiin semmoisella 50 hengen vaihtariporukalla. Viikko oli kyllä kokonaisuudessaan parasta mitä mulle on varmaan koskaan tapahtunut ja sain niin monia uusia ystäviä, että kyllä sitä sitten Lauantaina itkeskeltiin kun piti suunnata takaisin Louisianaan. Oli se tietysti mukava kotiokkin tulla siskon ja hostäitin luokse, mutta kyllä noita uusia kavereita on kaipailtu ja paljon.

Aloitan nytten parilla kuvalla ja pistän sitten myöhemmin oikein kunnon kokoelman kuvia tänne. Nautiskelkaa!

Band pictures

Pari viikkoa sitten tuli yksi bändi mulle kuvattavaksi, kun täällä Louisianassa ei ilmeisesti ole yhtään minua taidokkaampaa valokuvaajaa. Jokunen tuntihan siinä sitten vierähti, kun käytiin autiolla kirkolla ja ladolla kuvailemassa. Pojat olivat todella tyytyväisiä ja saan kuulemma ottaa kuvat jatkossakin.

~tanita

Lotan haaste

Niinkuin varmaan jokaisessa postauksessa, joka on kirjoiteltu täältä maailman toiselta puolelta totean, että empä ole turhan aktiivinen ollut täällä blogissa, niin toteampas nyttenkin. Eli on siis tullut taas kerran unohdettua tämä blogi tänne oman onnensa nojaan, mutta kiitos rakkaan ystäväni, hän patisti minut nyt postailemaan, ja päivän sanahan on HAASTE. Elikkäs Lotta pisti minulle seuraavanlaisen haasteen:

Säännöt kuuluvat seuraavanlaisesti:
- Kerro 11 asiaa itsestäsi
- Vastaa haastajan 11 kysymykseen
- Keksi 11 uutta kysymystä
- Haasta 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa
- Kerro bloggaajille, että olet haastanut heidät

11 Faktaa minusta:
- Olen todella rehellinen, joskus kerron mielipiteeni vähän liiankin suoraan
- Lempi paikkoihini lukeutuu talojen katot, oli sitten korkea tai matala talo, niin jotenkin tunnen olevani lähempänä tähtiä ja avaruutta ja se tuntuu ihan huisilta.
- En jaksa murehtia mitä muut ihmiset minusta ajattelevat, koska sehän on heidän päänvaivansa.
- Juon vain kahvilan tai hostäitin tekemää kahvia.
- Rakastan kaikkia neljää vuodenaikaa.
- Minusta "Minä rakastan sinua." -lausetta käytetään Suomessa ihan liian vähän.
- Olen vaihto-oppilaana jenkeissä (jos joku ei sitä vielä tiennyt) ja olen oppinut täällä niin paljon.
- Inhoan valehtelua ja tyhmiä ihmisiä
- Joskus olen todella vihainen itselleni
- Minulla on mainio tilannetaju, mutta joskus en vain halua pitää suutani kiinni ja avaan sen mitä epäsopivimmissa tilanteissa
- Rakastan tulista ruokaa

Lotan kysymykset:
1. Mikä sinusta tulee isona? - Toivon, että minusta tulee vastuuntuntoinen vanhempi ja kysymys oli todennäköisesti meinattu lähinnä uraa valintaa kohden, niin olen ajatellut lukea lääkäriksi.
2. Kuvaile itseäsi kolmella sanalla - Sosiaalinen, suorasanainen,
3. Kulta vai hopea - Ehdottomasti kulta, mutta hopeasta tykkään myös kovasti.
4. Lempivaate tällä hetkellä? - Koulu uniformu, no ehkä ei kuitenkaan. Oisikohan joku mun ihanista villatakeista, jotka kaikki jätin sinne Suomen maalle.
5. Mistä asiasta muut sinut muistavat? - Todennäköisesti sen että olen hajamielinen ja juoksentelen aina joka suuntaan.
6. Kahvi vai tee? - Kahvi
7. Mitä asiaa ilman et voi elää? - Jotakuta kelle puhua. Olen niin kova puhumaan, että todennäköisesti kuolisin jos joutuisin elämään yksikseni jossain erämökissä.
8. Laukku vai reppu? - Laukku, olenkin meidän koulun ainoa, jolla ei ole jonkun näköistä Paavo Pesusieni/Prinsessa Ruusus reppua.
9. Mitä kieltä haluaisit osata puhua? - Espanjaa/Ranskaa
10. Lempiväri? Varmaankin navy/musta/jonkun näköinen ruskeahkon sävy/beige
11. Lempieläin? Minun Rasmus hauva

Minun kysymykset:
1. Lempi asusteesi.
2. Sitaatti joka merkitsee sinulle jotain.
3. Mikä on erikoisin ruokayhdistelmäsi?
4. Mitä haluaisit kokeilla?
5. Pippuri vai suola?
6. Kaupunki jonne sinun on ihan pakko päästä joskus?
7. Mielenkiintoinen asia?
8. Mikä tekee sinut onnelliseksi?
9. Mukaansa tempaava kappale?
10. Pidätkö hieronnasta?
11. Mikä on lempi paikkasi?

Tylsänä ihmisenä haastan kaikki joilla on alle 200 lukijaa, niin voivat sitten itse päättää, että haluavatko vastata mun kummallisiin kysymyksiin. Ja nuo kuvat on otettu pari viikkoa ennen kuin lähdin Suomesta, eli noin 5 kuukautta sitten. (c) Lotta.


~tanita

HEPPATYTTÖIHKUTUS

En ole koskaan ollut mikään kovin innokas heppatyttö, eikä heposet kauheasti näyttäydy tässä blogissa, mutta nytten kun asustelen maalla, niin pitäähän mun jakaa tänne pari kivaa kuvaa naapurin kauniista hevosista. Loma on nytten ohi ja koulua nelisen viikkoa, jonka jälkeen suuntaan Hawaiille. Katsotaan saisinko jonkunmoisen Hawaii fiilistely postauksen kasaan ennen sinne menoa, jonka jälkeen voisin sitten kertoa vastasiko Hawaii mun odotuksia ollenkaan.

Täällä Louisianassa alkaa sää lämpenemään kuulemma maaliskuussa, mutta eipä se kovin kylmäksikään ole ehtinyt. Hullulta tuntui kun  Uutena Vuotena kykenin heilumaan ulkona koko yön puolipitkähihaisessa. Louisianan luonto on kyllä kaunis. Täällä on nyt sadellut aikas paljon. Joinain päivinä ihan jotkut pihat ja pellot tulvi niin paljon, ettei ulos ollut paljon asiaa. Suomen luontoa en kovasti kaipaa, koska tiedän, että tulen joka tapauksessa takaisin 5kk päästä. Aika menee kyllä hirveän nopeasti. Minä täällä laskeskelen päiviä ihan kauhulla, mutta yritän olla sitä vielä murehtimatta. Vaihtovuodesta on jo puolet ohitse 18. tammikuuta. Nyt kuvien pariin..

~tanita